On tämä kyllä sellaista tunnemyrskyä…huh huh, miten tästä pieni ihminen selviää ilman psyykkisia vaurioita! Ja mä en ole edes varsinaisiin hoitoihin asti vielä kerennyt…apua..
Clomeista ei tullut mitään sivuvaikutuksia. Määräkin oli kyllä pieni, vain yksi tabletti kp 3-7. Ne on nyt syöty. Lueskelin netistä clomeista ja selvisi, että aika moni on syönyt niitä ajatuksena tahallinen kaksoisraskaus?
Kieltämättä olen itsekin aina haaveillut erimunaisista kaksosista…mutta kummankaan meidän suvussa ei sellaisia ole. Lisäksi en varmaan ikinä antaisi itselleni anteeksi, jos näillä asioilla rupeaisin leikkimään ja nostaisin itse annostusta ja sitten tulisikin jotain ongelmia ja vaikka keskenmeno kaksosista…
Tullut parempi mieli siitä, että mies menee testaukseen perjantaina. Sitten sekin jotenkin osallistuu konkreettisesti koko tähän touhuun. On kyllä ollut mun tukena. Lohduttanut, halannut, kertonut rakastavansa…että ei sinänsä kyllä missään nimessä tunnu, että olen ihan yksin tässä.
Kyllä se tästä, pala ja askel kerrallaan.
Pershetelmän kaipuu 